Satuin vahingossa tarkistamaan sen silmäpeilaus ajan kun pääsin kotiin... ja hups sehän olikin tänään. No onneksi kerittiin sinne lumipyrystä (ja autoilijoista jotka ei taas tänäkään talvena osanneet odottaa lunta suomeen) huolimatta. Tarkastuksen suoritti Per Axelson, kavereiden kesken Pelle ;).

Silmissä ei siis mitään mainittavaa. Ne on peilattu aijemmin pentuna ja aikuisena. Samalla saatiin tuo heisimatolääke ja siitä passiin leima. Nyt päästään siis Belgiasta kotiinkin päin.

Klinikalla oli tosi paljon jengiä ja sakemannien kimppa lonkkakuvaus kruunasi odotustilan (Parisille peukut hyville tuloksille), joten päästiin tutkittavaksi yli 30 minuuttia myöhässä. Pellellä oli "aikasta" kiirus ja hoitaja odotti huoneen ovella röntgenliivit kädessä huokaillen tuskaisesti. Muistuipa taas mieleen miksi käydään Espoon Eläinsairaalassa vaikka vähän tyyriimpi paikka onkin...oi asiakaspalvelu, aika ja asiakkaan kuunteleminen. Terkut vaan koko henkilökunnalle!!! Papa jäi yllätys yllätys ottamatta.

Tän illan aikana tarttis päättää ostanko sen lennon ensi keskiviikolle vai jäädäänkö riskillä odottelemaan proge-testailuja...

   
    Mikä ihmeen mies ja mikä on Belgia!? Onneks silmät kumminkin toimii, vaikka                          
    en noista jutuista mitään ymmärräkään...


  We went to check Hupis eyes today and they are ok. Her eyes have been checked before as a puppy and adult. She got her medication for tapeworms and a stamp on her passport for it. Now we can come back to Finland from Belgium ;) In the picture Hupi is wondering what all this "going to meet the prince"-talk means.