Tänään elellään 33:tta tiineysvuorokautta. Masuasukkien luuston luutuminen on alkanut lähes joka luussa. Hampaat alkavat kehittyä ja kitalaen puoliskot sulautuvat yhteen. Takajalkojen varpaat ovat nähtävissä.

Hupin kummallinen masusekaisuus on jatkunut. Oli välillä jo ihan normaalina ja sitten eilen yömyöhään taas löysällä =(. Yöllä se oli jopa pissannutkin useankin pissan sisälle, mikä on tuolle koiralle (joka pidättäisi varmaan maailman ääriin) todella erikoinen teko. Nyt mietityttää onko mammalla tiineydestä johtuen noin kummallinen olo ja siksi masu sekaisin, onko sillä jonkun sortin suolistotulehdus vai reagoiko noin vahvasti muuttoon ja emäntänsä eilisiin "ei niin positiivisiin fiiliksiin". Harvemmin Hupi nyt hirveästi mistään paineita ottaa, mutta ehkä nyt sen oman "kummallisen" olon lisäksi meidän suuret elämänmuutokset ottavat sillekin koville...HÖH.

Huomenna mennään lääkäriin, jos vielä masu aamulla vaivaa. Tänään aamun jälkeen ei ole siis taas ripuloinut. Rupesi jo ahdistamaan, että masuasukit vaan saavat tarpeeksi tärkeitä ravinteita. Etteivät vaan jää nyt tärkeässä kehitysvaiheessa vaille jotain ja tuloksena kitalakihalkioisia pentuja tai jotain vastaavaa... No toivotaan että se masu siitä tasoittuisi, niin ylihysteerisen omistajan ei tarvitsisi saada sydänkohtausta.


Masu sekaisuudesta huolimatta mamma vaikuttaa hyväntuuliselta ja levolliselta


Tässä vielä tämänpäiväinen lähikuva masusta...